Eli tähän postaukseen tulee pelkästään Suomi 100 v ja suomenhevonen 110 v teemaisen näytelmän juoni ja kuvia musta ja Helmistä näytelmässä.

Kauan sitten elänyt neito asui Ural- vuoristossa. Neitoa kyllästytti Ural, koska hän haaveili maasta, jossa olisi järviä ja kukkuloita. Hän halusi lähteä etsimään maata, mutta hän ei jaksasi kävellä sinne, minne hän nyt olikaan menossa. Niinpä hän alkoi testata sopivia hevosia, joista sopivimmalla hän lähtisi etsimään uutta kotimaataan.

Ensin hän kokeili Gotlanninrussia (Spedeä), jolla ratsasti ruotsalainen, iloinen tyttö. Neito ei pitänyt ponista, joten hän jatkoi etsimistä. Seuraava kokelas oli saksalainen ratsu (Belinde, vaikka se on Hollantilainen), jolla ratsasti tärkeä henkilö, joka oli kouluttautunut saksassa. Hevonen oli kuitenkin neidolle liian hankala, ja mies ei halunnut antaa hevosta työkäyttöön, tai kulkemaan pitkiä matkoja, joten kauppoja ei syntynyt. Kolmas ehdokas oli Pagasos (Helmi), ja sillä ratsasti keiju (mä). Pegasos ei kuitenkaan sopinut fyysisiin töihin, joten neito päätti sitten mennä matkan kävellen.

Neito ei pitänyt ajatuksesta kevellä pitkää matkaa, joten hän päätti oikaista vuoren yli. Hän kiipesi mutta putosi rotkoon, josta hän ei päässyt pois. Lopulta ohi käveli shetlanninponi (Otto) ja kaksi oravaa. Oravat luulivat neitoa kävyksi, joten he vetivät neidon pois rotkosta. Neito kiitti oravia nopeasti, mutta sitten hän huomasi ponin. "Myisittekö te poninne minulle?" neito kysyi. "Tietysti!" oravat vastasivat, ajatellen ostavansa rahalla käpyjä. poni ei ajatellut lähteä neidon mukaan, joten poni vihelsi. Metsässä alkoi rymistä.

Metsästä ilmestyi suomenhevonen (Eemeli). Se oli älykkään näköinen ja osasi vetää rekeä, ja sillä oli paksu karva, juuri sopiva neidon tulevan kotimaan pakkaseen. Neito piti hevosesta, ja hevonen lähti mielellään neidon mukaan. Niinpä he llähtivät yhdessä etsimään sopivaa maata itselleen.

Helmi ja neito.